Sibelius-Akatemian uusi laulutaiteen lehtori Erkki Rajamäki esittäytyi Helsingin Vanhassa kirkossa 29.4.2010. Konsertin otsikkona oli Virolaisen vokaalimusiikin ilta. Rajamäen partnereina esiintyivät tarttolaisurkuri Elke Unt, joka oli samalla illan säveltäjävieras, ja Juhani Haapasalo. Kolmikko vieraili pari viikkoa aiemmin Pärnussa, jonne puolestaan vietiin myös suomalaista musiikkia.

Eks teie tea? Virolaisen vokaalimusiikin ilta Helsingin Vanha kirkko torstaina 29.4.2010 Erkki Rajamäki, bassobaritoni Elke Unt (Tartto) ja Juhani Haapasalo, urut Jaakko Rajamäki, sello Artur Kapp (1878 - 1952)     Kiida, mu hing, Jehoovat [ääninäyte] On tõesti õnnis iga mees Rudolf Tobias (1873 - 1918)    Eks teie tea Gebet des Jona [ääninäyte] Peeter Süda (1883 - 1920) Ave Maria Scherzino Elke Unt (s. 1972)          Neljä psalmia (Ensi kertaa Suomessa)    - Halleluuja!    - Kitsikusest mina hüüdsin appi [ääninäyte]         - Issand jääb igavesti    - Loodu ülistus Loojale Edgar Arro (1911 - 1978)     Neljä miniatyyriä [ääninäyte]    (Andantino - Prestissimo - Moderato - Allegro) Viisi kontrastia    (Largo - Allegro assai - Lento - Presto - Allegro) Artur Kapp        Mu hing, kiida Jehoovat [ääninäyte] - - - Konsertti Pärnun Elisabetin kirkossa 18.4.2010 Artur Kapp    Kiida, mu hing, Jehoovat [ääninäyte] On tõesti õnnis iga mees        Juhani Haapasalo (s. 1950)    Kaksi urkukoraalia    - Elu on kui meri (Elämä on meri) [ääninäyte]    - Kalla, kallis Isa käsi (Isän käsi, sydämeeni) Älä salli sorretun kääntyä pois (Ära lase rõhutul sõimatuna pöörduda tagasi) Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä (Tänage Issandat, sest tema on hea!) Joonas Kokkonen (1921 - 1996)    Adagio [Surusoitto] Elke Unt      Neljä psalmia      - Halleluuja!      - Kitsikusest mina hüüdsin appi [ääninäyte]      - Issand jääb igavesti      - Loodu ülistus Loojale Edgar Arro        Neljä miniatyyriä [ääninäyte]             Juhani Haapasalo    Mu elulaev, suur Jumal (Anna Haava) [ääninäyte] Kristus on noussut [avaa tästä Elke Untin psalmilevyn esittely!]

- - -
Viron klassisen musiikkikulttuurin uranuurtaja Rudolf Tobias (1873–1918) opiskeli Pietarin konservatoriossa mm. Nikolai Rimski-Korsakovin johdolla. Tobiaksen päätyönä pidetystä oratoriosta Joonan lähettäminen kuullaan tänään basson aaria, Joonan rukous. Tobiaksen Eks teie tea (Ettekö tiedä) on syntynyt jo Pietarissa, alkuaan helluntain jumalanpalvelukseen keväällä 1900. Teoksella on Virossa lähes kulttisävellyksen asema, ja se soi myös Estonia-teatterin vihkiäisjuhlassa vuonna 1913 suuren kuoron ja sinfoniaorkesterin versiona.

Artur Kapp (1878–1952) opiskeli Tobiaksen tavoin Pietarissa ja toimikin vuosia Venäjällä pedagogina ja kapellimestarina. Viron itsenäistyttyä Kapp kutsuttiin Estonia-teatterin palvelukseen, ja hän toimi myös Tallinnan konservatorion sävellyksen professorina. Konsertin ohjelmassa kuultavat psalmit ovat Kappin myöhäiskaudelta, vuodelta 1938 (Mu hing, kiida Jehoovat) ja 1940-luvun sotavuosilta.

Peeter Süda (1883–1920) on Viron urkutaiteen valovoimaisimpia hahmoja. Hänkin opiskeli Pietarissa ja toimi Tallinnassa konsertoivana urkurina ja lyhyen aikaa vasta perustetun konservatorion opettajana ennen varhaista kuolemaansa. Südan sävellystuotanto on suppea, mutta kaikki hänen teoksensa ovat urkurien kantaohjelmistoa. Illan ohjelmassa kuultava Ave Maria ja Scherzino pohjautuvat vastakohtaisesta affektistaan huolimatta samalle laskevalle ostinato-aiheelle.

Edgar Arro (1911–1978) valmistui Tallinnan konservatoriosta urkuriksi ja säveltäjäksi mm. Artur Kappin oppilaana. Arro oli säveltäjänä ennakkoluulottoman laaja-alainen. Orkesteri- ja kamarimusiikin lisäksi hän viihtyi näyttämö- ja filmimusiikin parissa, ja erityisen mielenkiintoinen on hänen virolaisten kansansävelmien sovituskokoelmansa uruille. Myös Miniatyyreissä ja Kontrasteissa kuullaan kansanomaisen kiteytynyttä ilmaisua.

Elke Unt (s. 1972) kertoo psalmeistaan:
”Psalmimusiikista ja ylipäätään liturgisen musiikin rikkaasta perinteestä innostuin opiskellessani Sibelius-Akatemiassa vuosina 1992–98. Palattuani Viroon minut kutsuttiin Viron evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelustoimikunnan musiikkijaoston jäseneksi. Kirjoitin ensimmäisen soolopsalmini 118 vuonna 1999 Virossa liturgisen musiikin koulutuspäivien näytteeksi. Vuodesta 2005 olen toiminut Tarton Marian seurakunnassa, ja psalmi 113 valmistui seurakunnan pienelle kuorolle saman vuoden jouluaaton jumalanpalvelukseen.

Tartossa olen myöhemmin tehnyt yhteistyötä Vanemuisen oopperan solistien, baritoni Atlan Karpin ja mezzosopraano Karmen Puisin kanssa kesäisissä Etelä-Viron konserteissa. Kun kokosimme ohjelmaa ensimmäisiin konsertteihin, totesimme Atlan Karpin kanssa, että meille sopivaa vironkielistä hengellistä vokaalimusiikkia ei ollut tarjolla kovinkaan suurta valikoimaa. Näytin Atlanille kahta aiemmin säveltämääni psalmia. Hän innostui niistä ja pyysi minua säveltämään lisää. Niin syntyivät psalmi 8 kesällä 2007 ja psalmi 143 kesällä 2009.”
- - -
Erkki Rajamäki (s. 1952) on omimmillaan passio- ja oratoriotehtävissä ja häntä on usein kuultu suomalaisten orkestereiden ja kuorojen solistina. Laulajan ja pedagogin roolien lisäksi Rajamäki tunnetaan myös kuoronjohtajana. Perustamaansa Canzonetta Nova-kuoroa hän johtaa edelleen. Erkki Rajamäki toimii Sibelius-Akatemiassa laulutaiteen lehtorina.

Juhani Haapasalo (s. 1950) toimii Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston lehtorina opetusalanaan liturginen musiikki. Hänet tunnetaan myös säveltäjänä. Aktiivinen yhteistyö Erkki Rajamäen kanssa on jatkunut jo kolme vuosikymmentä. Haapasalo on urkurina ohjelman alkupuolen teoksissa.

Elke Unt on opiskellut kuoronjohtoa Tallinnan musiikkilukiossa ja Viron musiikkiakatemiassa. Kirkkomuusikon ja urkurin koulutuksen hän sai Sibelius-Akatemiassa, jossa hän suoritti A-tutkinnon prof. Kari Jussilan oppilaana. Elke Unt työskentelee Tarton Marian seurakunnan urkurina ja opettaa liturgista musiikkia Tarton Yliopiston Viljandin Kulttuuriakatemiassa.

Jaakko Rajamäki (s. 1979) opiskeli sellonsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja suoritti A-tutkinnon Marko Ylösen oppilaana. Vuodesta 2003 hän on toiminut Suomen Kansallisoopperan orkesterin sellistinä.
- - -

Pärnun barokkityylinen Elisabetin kirkko valmistui vuonna 1750 ja sai ensimmäiset (?) urkunsa vuonna 1845. Vuosisadan lopulla kirkkoon tehtiin suuri remontti ja siihen rakennettiin poikkilaiva. Myös uusista uruista alettiin haaveilla, mutta maailmansodan ja sen jälkeisen inflaation seurauksena kului yli 30 vuotta, kunnes nykyiset, riikalaisen firman Kolbe & Durejs rakentamat suurehkot urut valmistuivat vuonna 1928 (kuva).

Erityisen luonteen uruille antavat runsaat yläsäveläänikerrat. Pneumaattisella koneistolla varustettu soitin on yhtäaikaa romanttinen ja uusien tuulien maustama. Se on erinomaisessa kunnossa ja soi värikkäästi. Pärnun konsertin ohjelmalehtiseen (ks. yllä) linkitetyistä ääninäytteistä saat soimaan urkujen erilaiset äänikertayhdistelmät aina pianissimosta tutiin. Samalla voit tehdä sointivertailuja Helsingin Vanhan kirkon Åkerman-urkuihin (kuva).

Kesällä 2010 Pärnun Elisabetin kirkossa vihitään käyttöön toisetkin suurehkot urut, kun Kriisan rakentamon soitin valmistuu kirkon eteläparvelle. Soittimen fasadi on jo näkyvissä. Se sijoittuu pyöreän päätyikkunan ympärille, jonka lasimaalaus on samalla osa urkujen julkisivua (kuva).

Konserttien laulutekstejä:

Kiida, mu hing, Jehoovat
Kiitä, minun sieluni, Herraa,
hän on tehnyt sinulle paljon hyvää!
Ylistä laulullasi Luojaa,
hän ei ole sinua unohtanut.
Sieluni, kiitä Herraa!
Lauluni, ylistä Jumalaa!

Psalmin 103 pohjalta


On tõesti õnnis iga mees
Onnellinen se, joka pelkää Herraa,
se, joka vaeltaa hänen teitään.
Saat nauttia työsi hedelmistä,
hyvä on osasi, sinä onnellinen!
Vaimosi, sinun talosi emäntä,
kukoistaa kuin viiniköynnös,
lapsia on pöytäsi ympärillä
kuin oliivipuun juurella vesoja.
Tällaisen siunauksen ja onnen saa mies, joka pelkää Herraa.
Siionin Herra siunatkoon sinua!
Koko elämäsi ajan sinä näet, kuinka Jerusalem kukoistaa,
sinä saat nähdä lastesi lapset.
Rauha ja menestys Israelille!

Psalmi 128


Eks tei tea
”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?”

1 Kor. 3: 16


Gebet des Jona
Joonan rukous
”Minä huusin ahdistuksessani Herraa, ja hän vastasi minulle.
Tuonelan kohdussa minä huusin apua, ja sinä kuulit minun ääneni.
Sinä syöksit minut syvyyteen, merten sydämeen, ja virta ympäröitsi minut,
kaikki sinun kuohusi ja aaltosi vyöryivät minun ylitseni.
Minä ajattelin: Olen karkoitettu pois sinun silmiesi edestä.
Kuitenkin minä saan vielä katsella sinun pyhää temppeliäsi.
Vedet piirittivät minut aina sieluun asti,
syvyys ympäröitsi minut, kaisla kietoutui päähäni.
Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti,
maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti.
Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta, Herra, minun Jumalani.
Kun sieluni nääntyi minussa, minä muistin Herraa,
ja minun rukoukseni tuli sinun tykösi, sinun pyhään temppeliisi.”

Joona 2: 3 - 8


Halleluuja!
Halleluja!
Ylistäkää Herran nimeä,
ylistäkää, te Herran palvelijat!
Siunattu olkoon Herran nimi nyt ja aina!
Idän ääriltä kaukaiseen länteen saakka
kaikukoon Herran nimen ylistys!
Herra on korkea, kaikkien kansojen valtias,
yli taivaitten kohoaa hänen kirkkautensa.

Onko ketään Herran, meidän Jumalamme, vertaista?
Hän istuu valtaistuimellaan korkeuksissa
mutta näkee alas maan syvyyksiin.
Ei ole taivaassa, ei maassa
ketään hänen vertaistaan!
Hän nostaa köyhän tomusta,
hän kohottaa kurjan loasta
ja asettaa hänet ylhäisten joukkoon,
kansansa ylimysten vierelle.

Psalmi 113: 1–8


Kitsikusest mina hüüdsin appi
Ahdingossani minä huusin Herraa.
Hän kuuli ja avasi tien.
On parempi turvata Herraan
kuin luottaa ihmisten apuun.
Herra on minun väkeni ja voimani.
Hän pelasti minut.
Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Psalmi 118: 5, 8, 14


Issand jääb igavesti
Herra hallitsee ikuisesti,
oikeus on hänen valtaistuimensa perusta.
Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti,
langettaa kansoille oikeat tuomiot.
Herra, kuule rukoukseni,
ota vastaan pyyntöni!
Sinä uskollinen, sinä vanhurskas,
vastaa minulle!
Sinuun minä turvaan -
osoita laupeutesi jo aamuvarhaisesta!
Sinun puoleesi minä käännyn -
opeta minulle tie, jota kulkea!
Sinä olet minun Jumalani -
opeta minua täyttämään tahtosi!
Sinun hyvä henkesi johdattakoon minua tasaista tietä.

Psalmi 9: 8–9 ja psalmi 143: 1, 8, 10


Loodu ülistus Loojale
Herra, meidän Jumalamme,
kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä!
Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi.
Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi.
Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan,
ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan.

Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen
 - mikä on ihminen!
Kuitenkin sinä häntä muistat.
Mikä on ihmislapsi!
Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi,
asetit kaiken hänen valtaansa:
Herra, meidän Jumalamme,
suuri on sinun nimesi kautta koko maailman!

Psalmi 8: 2–5, 7, 10


Mu hing, kiida Jehoovat
Ylistä Herraa, minun sieluni,
ja kaikki mitä minussa on,
ylistä hänen pyhää nimeään.
Ylistä Herraa, minun sieluni,
älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.
Hän antaa anteeksi kaikki syntini
ja parantaa kaikki sairauteni.
Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan,
ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet.
Ylistäkää Herraa, te hänen luotunsa kaikkialla hänen valtakunnassaan.
Ylistä Herraa, minun sieluni!

Psalmista 103